Ee ja nai ka

Luen Aasian tutkimuksen kirjatenttiä varten Japanin historiaa. On aika kiehtovaa, varsinkin kun omat opintoni ovat tähän mennessä olleet varsin eurooppakeskeisiä. Eurooppa ei kuitenkaan ole maailman napa, se pitäisi aina muistaa.

Kun luen samuraista ja daimyosta, tunnen olevani ilman minkäänlaista kompassia, koska noita käsitteitä ei voi ongelmitta verrata mihinkään tuttuun länsimaalaiseen käsitteeseen. Tavallaan ymmärrän niiden merkityksen, mutta en varmastikaan yhtä syvällisesti kuin joku japanilaisessa kulttuurissa kasvanut. Toisaalta kai sitä on jotain tullut opittuakin. Luen tässä samalla Yasunari Kawabatan Vuoren jyly-teosta, jossa mainitaan nō-naamio, joka oli tehty Toyotomi Hideyoshin aikana. Mietin sekunnin, kunnes jostakin muistin sokkeloista nousi esiin tieto, että Toyotomi Hideyoshi oli yksi japanin ensimmäisistä yhteiskunnallisista uudistajista.

Tenttikirjasta on tarttunut myös tieto, miten tarkoituksenmukaisesti japanilaista nationalismia ja identiteettiä alettiin rakentaa meiji-kaudella. Uudet keksinnöt, kuten Japanin lippu ja ”kansallinen opetus” eli kokkyo, alkoivat pian tuntua luonnollisilta, ikiaikaisilta perinteiltä. Suunnilleen noinhan se kävi Suomessakin. Kansallinen identiteetti ei siis suinkaan ole luonnollinen, vaan usein varsin tietoisesti rakennettu, keinotekoinen konstruktio.

Japanilaiset eivät halunneet jäädä kehityksessä jälkeen, minkä vuoksi paljon lainattiin myös länsimailta. Tokion rautatieaseman ensimmäinen suunnitelma hylättiin, koska se oli tyyliltään liian japanilainen. Sen sijaan rakennettiin punatiilistä ja raudasta tehty länsimaalaistyylinen asema. Juuri tuon lainaamisen ja kehityspyrkimyksen seurauksena Japanin on aina nähty olevan idän ja lännen välimaastossa. Japanilaiset olivat jo varhain itse tietoisia tästä, ja mielellään korostivat sitä, ettei heillä ollut paljonkaan yhteistä kiinalaisten tai korealaisten kanssa.

Tiedot ovat Elise K. Tiptonin teoksesta Modern Japan. A social and political history (2008), joka on tähän mennessä ollut kiintoisaa luettavaa. Yllä oleva kuva on Weheartit-sivustolta, mutta sen alkuperäinen kuvaus on hauska: ”1869 – A pirate chief called Gonzo stands on his ship under the moon, holding a Western revolver.  When this print was made, Japan was in the process of opening its doors to the West after two centuries of self-imposed isolation, and foreign items had an exotic fascination.

Tänään pitäisi vielä lukea muiden semmalaisten graduja ja keksiä niistä jotakin palautetta. Oman gradun pariin palaan luultavasti vasta loppuviikosta, semman jälkeen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s