Norwegian Wood

Olen lukenut viimeisen viikon ajan aina iltaisin Haruki Murakamin Norwegian Wood (1987)-teosta, ja tänään sain sen loppuun. Alku oli tosin aika takkuinen. Aloin lukea kirjaa jo varhain syksyllä, mutta kiinnostus lopahti jo parin ekan luvun jälkeen. Tartuin siihen uudestaan ”pakon edessä” kun muu luettava loppui, mutta sillä kertaa koukkuunnuin. Kirjan hidastempoisuus, joka vielä syksyllä tuntui pitkästyttävältä, sopi sitten ilmeisesti paremmin talven pysähtyneeseen tunnelmaan.

Norwegian Wood sijoittuu 1960-luvun lopun Tokion kuohuvaan yliopistomaailmaan. Kirjan päähenkilö Toru Watanabe katselee kaikkea sivullisen silmin, ja näkee opiskelijaliikkeen mellakoinnissa myös tekopyhyyttä: nuoret lakkoilevat ja kapinoivat auktoriteettejä vastaan, mutta yliopistosta valmistuttuaan laittavat puvun päälle ja tekevät työtä suuryrityksille kuten aina ennenkin. Mikään ei todellisuudessa muutu. Norwegian Woodin keskiössä on erikoinen rakkaustarina. Toru on rakastunut lukioaikaisen, itsemurhan tehneen ystävänsä Kizukin tyttöystävään Naokoon, jolla on ongelmia omasta takaa. Menneisyyden haamut ovat saaneet Naokon sairastumaan henkisesti ja tämä joutuu idylliseen parantolaan, jossa yrittää toipua tarpeeksi ehjäksi selviytyäkseen ulkomaailmassa. Toru ja Naoko tapaavat kirjassa oikeastaan vain muutaman kerran, mutta lähettelevät toisilleen kirjeitä, joissa kertovat arjestaan ja kipeimmistäkin ajatuksistaan. Yliopistolla Toru tutustuu Midoriin, jolla myös on ollut elämässään vaikeaa, mutta joka muuten on Naokon täydellinen vastakohta. Midori selviää hankaluuksista avoimen elämänasenteensa ja omituisen huumorinsa avulla, eikä haudo kaikkea sisällään. Toru on kuitenkin henkisesti kiinni Naokossa, eikä ymmärrä, että Midori yrittää murtaa sen muurin, jonka Toru on rakentanut itsensä ja muiden väliin. Kirjan teemoja ovat menetys ja luopuminen, seksuaalisuus ja riippuvuus toisesta ihmisestä.

Kirja oli aika mielenkiintoinen lukukokemus. En ollut aiemmin lukenut mitään Murakamilta. (Joskus tosin yritin lukea Sputnik rakastettuni-teosta, mutta se jäi kesken syistä joita en nyt muista.) Aluksi en ymmärtänyt kirjan hidasta tempoa ja sitä, että siinä kuvailtiin yksityiskohtaisesti Torun arkea, vaikka mitään kovin erikoista ei tapahtuisikaan. Sitten aloin pitää siitä. Pidän ajatuksesta, ettei romaanissa tarvitse koko ajan tapahtua jotakin juonen kannalta olennaista. Myös niissä hiljaisissa hetkissä voi olla jännitteitä, esimerkiksi silloin kun Toru keskustelee syvällisesti ystäviensä kanssa, joiden elämänasenne ja arvot poikkeavat täydellisesti hänen omistaan. Kirja on melankolinen ja surumielinen, mutta välillä myös hauska. Varsinkin Torun kohtaamiset kahjon Midorin kanssa saivat mut usein hymyilemään. Hahmot olivat tietyllä tavalla karikatyyrimäisiä, mikä korostui siksi, koska Toru oli niin tavallinen ja jotenkin etäinen hahmo. Välillä hämmästyin, kun muistin, että kirjan henkilöiden pitäisi olla 19- tai 20-vuotiaita; niin vanhoilta, väsyneiltä ja kaiken kokeneilta he vaikuttivat. Itse kuvittelin ne selvästi vanhemmiksi, lähemmäs 23-25-vuotiaiksi (tai sitten vain tunnen itseni niin wanhaksi ja väsyneeksi, että kuvittelen hahmot automaattisesti itseni ikäisiksi, hehheh). Tai kenties japanilaiset opiskelijanuoret sitten ovat huomattavasti kypsempiä kuin suomalaiset, kuka tietää.

Kirjan pohjalta on hiljattain tehty myös elokuva, josta nämä kauniit kuvatkin on kaapattu. Mun piti käydä se katsomassa, mutta en sitten jostakin syystä mennytkään. Ja ehkä on hyväkin, että luin kirjan ennen elokuvan näkemistä, sillä muuten en olisi saanut kuvittaa sen tapahtumia omilla mielikuvillani. Pidin kirjasta kovasti, ja aion varmasti lukea Murakamilta muutakin, ehkä jo joululomalla.

Ps. Kiinan tentti taisi mennä läpi, vaikka en muistanutkaan kirjoitusmerkkejä ihan niin hyvin kuin olin toivonut. Jouduin monessa kohtaa käyttämään pinyiniä. Mutta ei se mitään, koska nyt alkoi virallisesti mun *~joululoma~*!

Mainokset

2 kommenttia artikkelissa “Norwegian Wood

  1. Mukavaa joululomaa sinne Suomeen! Me taalla viela odotellaan uuden vuoden loman alkamista, nelisen viikon paasta alkaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s