Vaihtoon/ ei vaihtoon

Living a Dream In China-blogin Sara vinkkasi kommentissaan hyvän podcastin, jonka avulla voi tehostaa kiinan opiskeluaan. Olen kuunnellut nyt melkein viikon verran pari kertaa päivässä ChinesePodin newbie-podcasteja, eli lyhyitä oppitunteja, joissa käsitellään kiinan kielen perusfraaseja ja tooneja. Podcastit ovat hyvin vapaamuotoisia ja ne koostuvat kevyestä jutustelusta, eivätkä siksi muistuta paljonkaan perinteisiä kielikasetteja.  Ehkä siksi tuntuukin että hallitsen nyt paremmin tooneja ja joidenkin vaikeiden sanojen ääntämistä. Mainio löytö, siis!

Olen pohtinut viime aikoina paljon vaihtoon lähtemistä. Kun aikoinaan pääsin yliopistoon olin ihan varma, että lähtisin vaihtoon viimeistään neljäntenä opiskeluvuotena. Silloin vaihtokohteina kiinnostivat muistaakseni eniten Saksa, Englanti ja Tanska, ja olin vakuuttunut, etteivät Euroopan ulkopuoliset vaihtomaat olleet minua varten. Olen melkoinen arkajalka mitä tulee lentomatkustamiseen ja vieraisiin suurkaupunkeihin, mikä on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että olen nyt kiinnostunut nimenomaan Kiinasta. 🙂 Mielestäni ei ole tervettä vältellä asioita, jotka pelottavat, mutta samanaikaisesti kiehtovat. En halua antaa liikaa valtaa omille peloilleni, vaan kohdata ne silmästä silmään.

Noh, neljäs opiskeluvuosi tuli ja meni, enkä hakenut vaihtoon. Kotimaan opinnot veivät liikaa aikaa eikä elämäntilanteeni muutenkaan ollut sellainen, että olisin voinut lähteä. Olen alkanut ajatella, ettei koskaan tulekaan olemaan mitään täydellistä aikaa lähteä vaihtoon, vaan lähdölle tulee aina olemaan sisäisiä ja ulkoisia esteitä, ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän niitä on. Vaihdolle pitää vain järjestää aikaa, eikä odottaa, että kaikki järjestyy ilman että itse näkee sen eteen vaivaa. Seuraavien parin vuoden sisällä aion siis hakea vaihtoon, mieluiten jonnekin päin Kiinaa. Tuskin lähden kokonaiseksi vuodeksi, mutta jos löytäisin jonkun 4-5 kuukauden vaihto-ohjelman, niin olisin iloinen.

On stereotypia, että yliopisto-opiskelijat ovat teoreettisia ja tykkäävät (yli)analysoida asioita. Tätä stereotypiaa vahvistaakseni avaan vaihtoon lähtemiseen liittyviä pelkojani listan muodossa, ja yritän sitten keksiä niille vastaväitteitä. 😉

Pelko 1: Vaihdon byrokratia ja paperisota virallisten tahojen kanssa. Vaihtoon lähtiessä täytyy huolehtia mm. viisumeista, mahdollisista lääkärintodistuksista ja pankkiyhteyksistä.
Vastaväite: Tämä on loppujen lopuksi enemmän ärsyttävä käytännön riesa kuin todellinen huolenaihe. Sen miettiminen etukäteen on väsyttävämpää kuin asioiden varsinainen järjestäminen.

Pelko 2: Lentomatkustamisen kauhut. En pelkää niinkään lento-onnettomuuksia kuin matkalaukkujen selittämätöntä katoamista matkan aikana. Pelolle löytyy syykin: erään sukulaisen matkatavarat katosivat matkalla Suomesta Hong Kongiin, eikä niitä taidettu edes koskaan saada takaisin. Perillä joutuu sitten uusimaan koko vaatevarastonsa ja meikkinsä, ja moni tunnearvoltaan korvaamaton esine saattaa olla mennyttä.
Vastaväite: Matkalaukkujen katoaminen on harmittava vastoinkäyminen, johon ei oikein voi itse vaikuttaa. Jos noin käy omalle kohdalle, niin onhan se epäonnista, mutta kuitenkin melko epätodennäköistä.

Pelko 3: Eksyminen suurkaupungin vilinään. Vaikka en ole mikään maailman paras suunnistaja enkä osaa lukea karttaa, en ole koskaan eksynyt Suomessa. Tilanne olisi varmasti eri yli 10 miljoonan asukkaan Pekingissä tai muualla manner-Kiinassa, jossa katukyltit on kirjoitettu kiinaksi, eivätkä kaikki vastaantulijat välttämättä osaa neuvoa englanniksi.
Vastaväite: Tuskin kukaan vaihtari on koskaan eksynyt niin pahasti, ettei hän olisi lopulta löytänyt oikeaan osoitteeseen. Taksilla pääsee jos julkisilla kulkeminen epäilyttää, ja luultavasti paikatkin alkavat muutaman viikon harhailun jälkeen näyttää tutuilta.

Pelko 4: Yksin jääminen ja eristäytyminen. Tämä on inhimillinen pelko: mitä jos en löydäkään ystäviä vaihdon aikana vaan kökötän suurimman osan ajasta yksin huoneessani ja ikävöin kotia? Kiinan kattavan palomuurijärjestelmän takia ei kenties pääsekään länsimaisille nettisivuille, kuten Facebookiin tai blogisivuille, joiden avulla voisi pitää yhteyttä suomalaisiin tuttuihin. Vaihdossa vietetyt 4-5 kuukautta olisivat elämäni yksinäisimmät.
Vastaväite: Vaihtareille järjestetään kohdemaassa aina sosiaalista toiminta ja heille on omat verkostonsa, jotka auttavat ongelmatilanteissa. Jos vain aukaisee suunsa ja puhuu yksinäisyydestään, niin eiköhän seuraa ala löytyä. En välttämättä edes kaipaa ystävyyksiä, jotka kestävät vaihdon ylikin, mutta ainakin sen aikana olisi kiva viettää aikaa kivojen tyyppien kanssa. Tuskin on realistista olettaa, että solmisi ystävyyksiä natiivien kanssa, mutta ainakin muista vaihtareista saa seuraa.

Pelko 5: Perheen ja parisuhteen tila vaihdon aikana. Jos kotona tapahtuu jotakin kauheaa, ei Kiinasta pääsekään nopeasti takaisin kotiin perheen tueksi. Tai mitä jos vaihdossa vietetyt kuukaudet aiheuttavat sen, että tunnen ”kasvaneeni yli” parisuhteestani tai etääntyneeni liikaa rakastamistani ihmisistä?
Vastaväite: Eivätköhän perhe ja poikaystävä selviä sen 4-5 kuukautta ilman minuakin, ja kyllähän Suomeen aina pääsee takaisin jos oikeasti tulee liian ikävä. Ja mitä tuohon ”yli kasvamiseen” tulee: se on elämää, ja se riski on olemassa vaikken koskaan lähtisi minnekään Suomesta.

Muita pelkoja minulla ei oikeastaan ole vaihtoon liittyen. Uskon kyllä kaiken järjestyvän parhain päin, vaikka sattuisikin olemaan yksin toisella puolella maapalloa. (Tai no, yksin on varsin suhteellinen käsite puhuttaessa 1,3 miljardin asukkaan maasta…)

Advertisements

2 kommenttia artikkelissa “Vaihtoon/ ei vaihtoon

  1. Lahdetaanpas sitten purkamaan tuota listaa 🙂

    Pelko 1: Paperihommia tosiaan on, mutta maara riippuu ihan yliopistosta. Jos et asu Helsingissa niin viisumin voi hakea myos Traveller firman kautta, tassa heidan viisumiohjeensa: http://www.traveller.fi/kiinan_viisumit_eng.php

    Jos opiskelet alle puoli vuotta niin tarvitset F viisumin. Tahan viisumiin ei tarvita laakarintodistusta.

    Helpoin tapa hoitaa raha-asiat on nostaa Kiinassa automaatista rahaa electronilla, pankkikortilla tai luottokortilla. Luottokortti on hyva olla varulta matkassa. 1,5 vuoden aikana on ollut vain 3 kertaa kun electron ei ole toiminut, mutta silloinkin visa toimi.

    Pelko 2: Omat matkalaukkuni ovat pysyneet tahan mennessa aina tallessa. Tarkeimmat tavarat kasimatkatavaroihin. Tavara on kuitenkin vain tavaraa. Toki ei ole hauskaa jos matkalaukullinen Fazerin sinista katoaa, mutta siitakin selviaa. Ikeasta saa hyvaa suklaata 🙂

    Pelko 3: Pida mukana aina majapaikkasi (esim. yliopiston dormi) kayntikorttia tai osoitetta, joka on kirjoitettu kiinaksi eli kirjoitusmerkeilla. Jos eksyt, niin ota taksi ja nayta kuskille kayntikorttia. Jos han ei tunne paikkaaa, ota seuraava taksi.

    Pelko 4: Oman kokemukseni mukaan vaihtareilla ei ole niinkaan yksinaisyys ongelmia, ne ongelmat alkaa sitten kun paatat muuttaa tanne pysyvasti. Nimimerkilla kokemusta on 🙂 Jos menet yliopiston vaihto-ohjelman mukana, niin ehkapa mukana on muitakin suomalaisia. Vahintaan loytyy muita englannin taitoisia ulkomaalaisia. Elamanpituisia ystavia ei ehka loydy, mutta vaihdonpituisia kylla loytyy helposti. Olette kuitenkin kaikki samassa veneessa.

    Lataa tietokoneelle Freegate, niin paaset Kiinasta kasin ihan mihin tahansa. Taitaahan WordPresskin olla blokattuna, mutta hyvin mina tanne paasin 🙂 Tama ei siis ole ongelma alkuunkaan. (Todennakoisesti otat lapparin mukaan?)

    Paremminkin vaihdon 4-5 kuukautta tulevat olemaan elamasi yksi parhaista jaksoista.

    Pelko 5: Mita tahansa voi sattua koska tahansa, mutta olisi hyvin rajoittavaa elaa elamansa siten, ette odottaisi jotain pahaa tapahtuneeksi. Perhe kylla pysyy siella vaikka lahtisitkin maailmalle. Ja jos jotain kavisikin, niin uskon perheesi myos jollain tapaa hankkivan sinulle paluulipun.

    Itsekin ennen ajattelin aina etten viitsi lahtea vaihtoon, koska en halunnut olla erossa silloisesta avomiehestani. No, ero tuli ajallaan ja sen jalkeen laitoin viikossa vaihtohakemuksen sisaan! Nyt mietin, etta olisin katunut varmaan loppuelamani, jos en olisi saanut kokea tama elamaani Kiinassa. Ehdinhan unelmoida tasta lapsesta asti 🙂

    Uskon myos, etta vakaa parisuhde ja rakkaus kylla jaksaa odottaa sen puoli vuotta, vuoden tai enemmankin. Minusta hyvassa parisuhteessa on tilaa molempien toteuttaa unelmiaan.

    Jos oikeasti haluat lahtea Kiinaan vaihtoon, niin taytyy tehda vain siita paatos. Sen jalkeen kaikki on paljon helpompaa 🙂

  2. Tässä oli paljon hyviä pointteja, kiitos! Alkaa kyllä pahasti näyttää siltä, etten saakaan Itä-Aasian tutkimusta sivuaineekseni, missä tapauksessa vaihtokaan ei ole mahdollinen, ainakaan Kiinaan… 😦

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s